Esityksen loppudia: hukattu mahdollisuus?

Kiitos!

Nyt tuntuu vähän tyhmältä, että olen tehnyt tällaisia kalvoja esityksiin.

Moni muukin päättää esityksensä tekstiin ”Kiitos” tai ”Kysymyksiä?”, vaikka juuri se jää näkyviin koko esityksen ja sen jälkeisen keskustelun ajaksi. Etenkin konferenssiesityksessä tällainen kalvo on hukattu mahdollisuus.

Professori Takayoshi Kohnon mukaan viimeinenkin dia kannattaa käyttää hyödyksi kertaamalla.

Hyvä viimeinen dia voi sisältää esimerkiksi:

  • lyhyen tiivistyksen esityksen ydinsanomasta
    • 2–3 keskeistä havaintoa
    • esityksen otsikon ja esittäjän nimen
    • linkin julkaisuun, hankkeeseen tai lisämateriaaliin.

Miksi tämä toimii?

Konferenssiyleisö on usein väsynyt, osa saapuu myöhässä ja osa yrittää samaan aikaan hahmottaa kokonaisuutta ja miettiä kysymystä. Kun keskeinen sisältö on näkyvissä kysymysosuuden aikana, se tukee ymmärtämistä ja keskustelua. Toisto tekee hyvää.

Samalla teet kuulijalle helpoksi esityksestä eteenpäin kertomisen. Kun nimi, aihe ja pääpointit ovat näkyvillä, tutkimus jää todennäköisemmin mieleen.

Laitan linkin Kohnon alkuperäiseen tekstiin tähän. Sinne Kohno on kerännyt myös hyviä käytännön esimerkkejä loppukalvoista.

Hyviä huomioita aiheesta myös LinkedInin keskustelussa täällä.