Luottamuksen kokemus vaikuttaa vahvasti siihen, miten viestisi otetaan vastaan. Eli kokeeko vastaanottaja voivansa luottaa sinuun tekstin tekijänä – puhujana tai kirjoittajana.
Lähtökohtaisesti tilanteesi on hyvä, sillä Suomessa olemme yleensä voineet luottaa asiantuntijoihin. Siten jo roolisi asiantuntijana on omiaan luomaan luottamusta.
Siksi oma osaamistaustasi, kokemuksesi tai mandaattisi viestiä on syytä näyttää lukijalle. Vastaa jollakin tavalla lukijan kysymykseen siitä, miksi juuri sinä olet pätevä kirjoittamaan aiheesta.
Voit kirjoittaa kokemuksesi suoraan tekstiin auki, tyyliin ”viidentoista vuoden kokemukseni mukaan” tai ”kattavan kansallisen tutkimuksemme mukaan”. Asiantuntemus voi näkyä myös kertomissasi esimerkeissä. Edelleen asiantuntija-asemasi voi näkyä kirjoittajatiedoissa, kuten vaikkapa mielipidekirjoituksen lopussa.
Omaa erinomaisuuttaan ei luonnollisestikaan ole tarpeen ylikorostaa. Eikä asiantuntija-tittelisi yksin ole luottamusautomaatio. Luottamusta on luotava tekstissä itsessään tiedolla sekä väitteiden perusteluilla. Varsinkin kun asiantuntijan viitan voi nykyään vetää lähes kuka tahansa kapeillekin tiedon harteille.
Vastaanottajina tapaamme luottaa meille tuttuihin ihmisiin. Tuttuuden tunne voi syntyä mediankin välityksellä: ”tuon tyypin olen nähnyt lehden sivulla” tai ”tuohan on se Instragramin kiinnostava tutkija”.
Lisäksi luotamme ihmisiin, joiden uskomme olevan yksi meistä, koemme olevan puolellamme. Tekstissä luottamusta voi rakentaa niin sisällön kuin kielen tasolla. Kuten Elämäsi paras puhe -kirjan tekijät asian sanoittavat: ”Tunnistat sen, mikä kuulijoillesi on tärkeää, ja kunnioitat sitä. … Etsit niitä sanoja, jotka yleisösi tunnistaa…”. Toisin sanoen, otat kohderyhmäsi huomioon, ojentaudut sitä kohti.
Neuvo asiantuntijaa
Kun seuraavan kerran luet tai kuuntelet itsellesi tuntematonta asiantuntijaa, tunnustele, luoko hän sinussa luottamuksen tunteen.
Mistä arvelet luottamuksen syntyvän tai miksi se jäi syntymättä?
Mitä jäit kaipaamaan?
Mitä neuvoja antaisit hänelle?
