Media näyttää vain kengän.
Media poimii ilmiöistä sen, mikä on uutta, kiinnostavaa ja erilaista. Siksi kuva maailmasta on mediassa väistämättä pikkuisen kärjistynyt.
Tiede ja tutkimus tasapainottavat tätä, ne esittävät toisenlaista ja suurempaa kuvaa. Sitä vain on vaikeampi otsikoida, kuten journalisti Laura Saarikoski sanoo.
Laura piti 29.1.2026 Työsuojelurahaston tutkijoille inspiroivan puheenvuoron median ja tutkijan välisen yhteistyön perusteista.
Siinä hän esitti myös pätkän edesmenneen tutkija Hans Roslingin haastattelusta 2015, jossa tutkija keskustelun tiimellyksessä tempaisee jalkansa pöydälle.
”Jos toimittajat valitsevat kertoa vain kengästä, niin sehän on tosi ruma”, Rosling sanoo. Mutta se on vain osa kokonaisuutta nimeltä Hans Rosling. Jos taas valittaisiin kertoa vain Roslingin päästä, kuva olisi toisen näköinen.
Media toisin sanoen näyttää vain osan kokonaisuudesta, osan maailman tilasta. Isompi kuva voi olla myönteisempi.
Poikkeava houkuttaa
Mutta miksi media sitten kertoo aina vain kengästä eli rumasta ja huonosta? Eikä siitä mikä on hyvin?
Ensinnäkin median perinne epäkohtien esiintuojana on pitkä. Halutaan tuoda keskusteluun asioita, joille pitäisi tehdä jotain. Klikkiuutisointi ja some ovat tuoneet omat kierteensä ilmiöön.
Mitä sitten pitäisi tehdä, jos tutkimuksen tulos onkin myönteinen? Pitääkö positiivinen kääriä negatiiviseksi, jotta media kiinnostaisi?
Ei, vaan tulokulmaa vain kannattaa miettiä muiden uutiskriteerien kautta.
Laura Saarikoski muistuttaa, että tärkeintä on, mitä positiivinen tulos koskee. Jos tutkimustulos koskee suurta osaa vaikkapa suomalaisista, niin kyllä se todennäköisesti toimittajaa kiinnostaa. Esimerkiksi suomalaisten miesten eliniän nousu on kiinnostava uutinen. Varsinkin jos kerrotaan lisäksi, miksi se on noussut. Mikä on se syy tai yksityiskohta, joka on aiheuttanut tämän ilmiön?
Vastaavasti uusi näkökulma käynnissä olevaan keskusteluun kiinnostaa mediaa. Poikkeava ja yllättävä kiinnostavat mediaa ja sen vastaanottajia, meitä ihmisiä.
Roslingin haastattelupätkä löytyy osoitteesta:
Uutiskriteereistä voit lukea Asiantuntijan omasta työkirjasta tai esimerkiksi
myös STT:n tyylikirjasta.
