Miten esitellä itsensä tai osaamisensa tuntemattomalle noin puolessa minuutissa? Niin että tälle jää siitä myönteinen muistijälki?
Toimiva hissipuhe on ennen kaikkea kertojansa näköinen, luonteva. Kulunut ohje pätee: ole oma itsesi ja luota itseesi!
Toisekseen vaikuttava hissipuhe on valmisteltu vastaanottajaa varten, jolloin se herättää vuorovaikutusta eikä jää tyngäksi monologiksi.
Muutoin hyvinkin erilaiset puheet voivat olla toimivia ja sisältää erilaisia elementtejä. Yhtä reseptiä ei ole, vaan viestinnän yleiset lainalaisuudet pätevät – taas ja jälleen.
Oma hissipuheen tarkistuslistani näyttää tältä:
1. Mitä jää mieleen?
Mikä on hissipuheesi tavoite? Millaista vaikutusta tavoittelet?
Ehkä toivot, että kuulija innostuu kysymään lisää aiheestasi. Ehkä haluat vaikuttaa hänen asenteisiinsa. Tai ehkä toivot vain, että hän muistaa osaamisesi tulevaisuudessa.
Kirjaa siksi ensi töiksesi puheen tärkein asia ja kiedo kaikki muu tuon asian ympärille.
2. Löytyykö jännitettä?
Meriittien listaaminen peräjälkeen on tylsää. Sitä paitsi listoja on hankala muistaa.
Viritä puhettasi vaikkapa tutulla pulma-ratkaisu-rakenteella. Eli esitä pulma ja sen merkitys, jonka jälkeen kerrot ratkaisuehdotuksen (johon sinä jotenkin olet osallisena).
Toinen mainio tapa luoda jännitettä puheeseen löytyy Randy Olsonin esittelemästä ja-mutta-siksi-rakenteesta eli tarinan ydinrakenteesta.
3. Puhutko suomea?
Koukeroinen ilmaisu pudottaa kuulijan kärryiltä ensimmäisessä mutkassa.
Siksi:
• Käytä sanoja, joita kaikki ymmärtävät.
• Käytä ilmaisuvoimaisia sanoja ja verbien aktiivimuotoja.
• Vältä ammattisanastoa ja oman alasi kulunutta termistöä.
Älä siis kerro, kuinka ”toiminnan kehittämisprojektin päämääränä on selvittää ja varmistaa yksikön johtamisen kokonaisuus siten, että yksikön resurssit kohdentuvat parhaalla tavalla strategisten tavoitteiden toteuttamiseen”. Sano mieluummin, että parannat johtamisen tapoja yrityksessä Y.
4. Onko puheessa värejä?
Käytä kielikuvia, vertauksia. Luo mielikuvia, kerro esimerkki tai pari. Se auttaa ymmärtämään. Etenkin tosielämän esimerkit kiinnostavat, sillä ne konkretisoivat ja luovat tunnejälkiä kuulijan mieleen.
Esimerkiksi jos tutkit solujen mitokondrioita, voit verrata niitä energiavoimaloihin. Tai voit kertoa, että aivotyön häiriöitä työpaikoilla ovat esimerkiksi puhehäly ja älylaitteiden viestiäänet.
5. Rullaako puhe?
Vain testaamalla ja käyttämällä hissipuhettasi saat selville, toimiiko se.
Ääneen puhumalla selviää puheen pituus, painotuksen kohdat ja äänenkäyttö. Pidä puhe ensin itsellesi ja sitten nauhurille. Kuuntele, eteneekö puhe jouhevasti. Madallatko ääntäsi – jopa niin, että äänesi alkaa narista? Muistatko hengittää? Miltä kuulostaa, jos hymyilet puhuessasi?
Live-testiyleisönä voit käyttää perheenjäseniäsi, lenkkikaveria tai työtoveria. Ultimate-haasteena voit testata puhettasi teinille.
Muista, että hissipuhe jalostuu ja kehittyy käytössä.
6. Innostutko itse?
Hissipuheen ei tarvitse olla kaavamainen tai totinen vaan siinä on lupa innostua.
Aiheestaan innostunut puhuja nimittäin on usein myös vaikuttava viestijä. Ja lisäksi into tahtoo tarttua.
Lisää ajatuksia omannäköisestä viestinnästä saat Asiantuntijan omasta viestintätyökirjasta, jonka voit tilata täältä.
Ja täällä on oma ”yleishissipuheeni”.
